Tachibana Yoshitsune

Nimi: Tachibana Yoshitsune

Laji: Ihminen

Sukupuoli: Mies

Ikä: 28

Ammatti: Miekkakoulun mestari (Tachibana- ryū)


Ulkonäkö: Tachibana-miekkakoulun nuori sensei on noin 175 cm pitkä ja ruumiinrakenteeltaan roteva ja harteikas, eli kaiken kaikkiaan suurikokoisempi kuin keskiverto- japanilaismies. Hänen kehostaan löytyy useita arpia, niistä huomiota herättävimpänä rintakehän poikki vasemmalta oikealle kulkeva miekanviilto. Hänen kasvonsa ovat säilyneet koskemattomina, mutta oikeanpuoleisen korvan kärki puuttuu, samaten vasemman käden pikkusormen sekä nimettömän päät.

Yoshitsunen silmät ovat tavallista herkemmät valolle minkä vuoksi ne ovat lähes aina vain puolittain auki, antaen vaikutelman että hän olisi alati unelias. Nauraessaan hän sulkee silmänsä kokonaan, mitä tapahtuu usein, ja muutenkin hän leputtaa silmiään mielellään mikä puolestaan saattaa antaa ulkopuolisille vaikutelman että hänen näössään olisi vikaa. Tämä yhdistettynä hänen verrattain ystävällisiin ja kohtalaisen komeisiin kasvonpiirteisiinsä sekä herkästi kasvoille nousevaan leveään hymyyn antavat Yoshitsunesta vaarattoman kuvan sellaisille ketkä eivät päälle päin tunnista mestaritason miekkamiestä. Kuitenkin siinä vaiheessa kun tuo avaa silmänsä kokonaan, alkavat hekin käsittämään kuinka vaarallinen mies on kyseessä nähdessään tuon kylmän, pistävän katseen joka tuntuu näkevän suoraan heidän lävitseen ja löytävän heidän heikot kohtansa.

Yoshitsune antaa yleensä niin tukkansa kuin partansakin kasvaa pitkiksi, siistien niitä vain lähtiessään kaupungille, mitä ei tapahdu kovinkaan usein. Tuolloin hän sitoo hiuksensa joko nutturalle tai poninhännälle niskaan, ja mahdollisesti leikkaa partaansa lyhyemmäksi. Vain kun tiedossa on jotakin virallisempaa, kuten jonkin virkamiehen vierailu tai johonkin julkiseen tilaisuuteen kuten häihin tai hautajaisiin osallistuminen, hän ajelee kasvonsa ja leikkauttaa itselleen samurai-luokalle tyypillisen chonmagen.

Tyypillisin miehen yllä nähty asu on vaaleansininen harjoituskimono yhdistettynä tummansinisiin tai mustiin hakama-housuihin. Koulun ulkopuolella liikkuessaan hän pukeutuu vuodenajan, sään ja tapahtuman mukaisesti, ja hänen vaatevarastostaan löytyy kalliimpiakin kimonoita edustustehtäviä varten. Kuten samuraille kuuluukin, hän kantaa vyössään miekkaparia ulkona liikkuessaan, ja vain lyhyttä miekkaa sisätiloissa. Harjoitellessaan dojossa hän jättää molemmat miekat pois.


Luonne: Useimpien ihmisten ensivaikutelma Yoshitsunesta on todennäköisesti että tuo on turhankin hyväntuulinen ja huoleton mies, ja on vaikea uskoa että tuo johtaa miekkakoulua. Toisin kuin useimmat samurait, hän kohtelee alempien luokkien kansalaisia verrattain inhimillisesti, eikä toisaalta aina muista suhtautua itseään ylempiarvoisiin riittävällä kunnioituksella. Toistaiseksi hän on välttynyt ongelmilta koska poistuu koulultaan melko harvoin, mutta jonakin päivänä mies voi joutua todellisiin vaikeuksiin loukattuaan väärää henkilöä. Hän ei ole erityisen puhelias ellei häntä puhutella, mutta hymyilee herkästi ja nauraa ihmisten jutuille tavalla joka saa heidät usein tuntemaan itsensä suuren luokan humoristeiksi, vaikka juttu ei todellisuudessa kovinkaan hauska olisi ollutkaan.

Leppoisan ulkokuoren alla piilee kuitenkin taipumus äkkipikaisuuteen, ja tuon todellisesta luonteesta näkee yleensä vilauksen vain kun tuo avaa silmänsä, joiden katse saa heikkotahtoisimmat jähmettymään sijoilleen. Yksinkertaisesti sanottuna hän on kylmäverinen tappaja, lapsesta asti sellaiseksi kasvatettu. Tämä ei tarkoita ettäkö Yoshitsune olisi jonkin sortin verenhimoinen sekopää, mutta mikäli hän kokee että tai hänen kouluaan uhataan, hän ei epäröi tarttua miekkaansa. Hän on valmis myös puolustamaan Tachibana-ryū:n kunniaa kaikilta loukkauksilta, olivatpa ne kuinka vähäisiä tahansa, ja tuolloin kuolema on ainoa hyvitys.

Yoshitsune tietää että hänen sukunsa miekkakoulun maineen luontiin on mennyt yli sata vuotta, mutta myöskin että sen maineen voi menettää sekunneissa, eikä hän ole aikeissa antaa sen tapahtua. Virallisesti mies noudattaa Bushidoa ja pyrkii elämään sen esimerkkien mukaan, mutta Tachibana-ryū:n perinteisiin kuuluu myös tietty häikäilemättömyys joka kumpuaa Yoshitsunen isoisoisän kokemuksista Sengoku-kauden taistelukentillä. Tämä häikäilemättömyys käy ilmi muun muassa tavasta jolla Yoshitsune hoiti isänsä kuolemaa seuranneet tapahtumat, joista enemmän Menneisyys-osiossa.

Nämä tapahtumat painavat nuoren mestarin mielessä edelleen, ja ovat lisänneet hänen mieltymystään saken juontiin sekä kurtisaanien seuraan, mutta ainakin toistaiseksi hänen huonot tapansa eivät ole tylsistyttäneet hänen mieltään tai taitojaan.


Menneisyys: Tachibana-ryū:na nyttemmin tunnetun miekkakoulun perustajaksi katsotaan Yoshitsunen isoisoisä Tachibana Dougen, joka eli Sengoku-kaudella. Dougen syntyi köyhän, hädin tuskin samurai-luokkaan lasketun jalkasotilaan perheeseen ja hänen nimensä oli alkujaan Isshin Matahachi. Matahachi oppi isältään aseenkäytön perusteet ja seurasi tuon jalanjäljissä liittyen paikallisen daimion (nykyisen Osushinin lääninherran sotaisampi esivanhempi) armeijaan tavalliseksi keihäsmieheksi.

Tuona aikana Japani oli lähestulkoon jatkuvien sotien kourissa eri daimioiden selvittäessä välejään, ja nuori Matahachi osoitti pian olevansa luonnonlahjakkuus soturina. Lopulta jopa daimio kiinnitti huomionsa häneen, ja antoi hänelle luvan lähteä kiertämään Japania kehittääkseen taitojaan. Hän palasi Osushiniin kymmenen vuotta kestäneen 'musha shugyōn' eli soturin pyhiinvaelluksen jälkeen, uuden nimen kera ja kourallinen oppilaita mukanaan, asettui aloilleen ja perusti miekkakoulun jota hänen pojanpojanpoikansa tätä nykyä johtaa. Dougen muistetaan Osushinissä tätä nykyä 'kenseinä' eli miekkapyhimyksenä, joten Yoshitsunella on melkoinen taakka harteillaan vaaliessaan Dougenin perintöä.

Yoshitsune syntyi Tachibana- miekkakoulun kolmannen mestarin Genjuron ja tämän vaimon Kaeden ensimmäiseksi lapseksi talvella lähes 30 vuotta sitten. Miehen lapsuus ei ollut helppo: Genjuro alkoi opettamaan pojalleen miekan käyttöä heti kun tuo vain kykeni kävelemään ja pitelemään puista harjoitusmiekkaa, eivätkä isän oppitunnit olleet helppoja. Mestarin poikana Yoshitsune joutui tekemään kaksi kertaa enemmän töitä kuin yksikään muu oppilas, jottei koulua voitu syyttää sukulaisten suosimisesta. Kaikeksi onneksi nuorukainen osoittautui isoisoisänsä veroiseksi lahjakkuudeksi miekan kanssa, ja oppi nopeasti perusteet siirtyen sitten vaikeampiin tekniikoihin.

Ensimmäisen vastustajansa hän surmasi 14- vuotiaana kuultuaan ohimennen erään roninin puhuvan halveksuvasti sukunsa miekkakoulusta, ja 15- vuotiaana hän lähti koulunsa perinteitä noudattaen kiertämään Japania setänsä Nobuon sekä muutaman muun oppilaan kanssa. Tältä vaellukselta palattuaan hänen katsottiin olevan valmis oppimaan Tachibana-ryū:n kaikkein salaisimmat tekniikat, ja 25- vuotiaana hän sai nuoremman mestarin arvonimen.

Normaalisti miekkakoulun päämestariksi noustiin noin 30-40- vuotiaana, mutta Yoshitsunen ollessa 26 hänen isänsä sairastui yllättäen, ja kuoli. Kuolema oli varsin mystinen, ja alusta asti epäiltiin myrkytystä, eikä Yoshitsune suostunut ottamaan mestarin arvonimeä vastaan ennen kuin tapahtuma oli selvitetty. Syyllinen paljastui vain muutaman päivän päästä kun Yoshitsunen äiti Kaede yllätti Nobuon tuon ollessa lisäämässä jotakin Yoshitsunen ruokaan. Ilmeni että setä oli aina kadehtinut veljensä asemaa koko ikänsä, ja kun oli käynyt ilmeiseksi että Yoshitsunesta tulisi koulun seuraava johtaja, hän oli päättänyt toimia.

Paljastusta seurasi lyhyt mutta verinen välikohtaus jossa Kaede sai surmansa Nobuon miekasta, minkä jälkeen Yoshitsune tappoi setänsä. Tapaus oli paitsi järkyttävä, myös häpeällinen koululle, ja tuore mestari päätti salata sen lähimpien oppilaidensa avustuksella. Virallisesti Tachibana Genjuro oli menehtynyt äkilliseen sairauteen, ja hänen surun murtamat vaimonsa sekä veljensä olivat riistäneet henkensä. Se oli harvinaista, mutta ei ennen kuulumatonta kun klaanin päämies kuoli.

Viranomaisia tämä epäilytti, varsinkin kun Yoshitsunella oli Nobuon miekan aiheuttama, vaivoin kätketty tuore haava rintakehässään, mutta koska kaikki todistajat kertoivat saman tarinan, ei heillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä se. Näistä tapahtumista on nyt kulunut kaksi vuotta ja tilanne koululla on vakiintunut, mutta isän, äidin ja sedän kuolema kummittelee yhä Yoshitsunen mielessä.


Heikkoudet/Vahvuudet:

+ Miekankäsittelytaidot
+ Aseeton kamppailu
+ Taktinen ajattelu
+ Fyysisesti voimakas ja nopea
- Silmien valoherkkyys
- Pitää alkoholista ja naisista turhankin paljon
- Tupakoi, mikä on paitsi epäterveellistä, myös kallista puuhaa suljetussa Japanissa
- Taipuvainen äkkipikaisuuteen tietyissä asioissa
- Käytöstavoissa puutteita


Taidot: Kuten odottaa voi, Yoshitsune on huippuluokan miekkamies, yksi parhaimmista Osushinissa ellei jopa paras. Hän on mestaritasoa myös aseettomassa kamppailussa, ja kykenee tarvittaessa käyttämään jousta, keihästä, naginataa sekä erinäisiä tuli- ja heittoaseita, mutta niiden käytössä hän on korkeintaan pätevä.


Muuta:

* Tachibana Yoshitsune on virallisesti Osushinin lääniherran Kurosawa Ryujin vasalli, mutta käytännössä hajamielistä daimiota ei juuri kiinnosta mitä miekkakoulu puuhaa niin kauan kun siitä ei vaan koidu hankaluuksia.

* Koulu sijaitsee metsässä Osushinin ulkopuolella, pienen kukkulan päällä. Paikka on varsin linnakemainen koska se on ympäröity muurilla ja sitä voi lähestyä käytännössä vain tien suunnalta... ellei satu olemaan hyvä kiipeilijä. Muurien sisäpuolelta löytyy pääasuinrakennus, puutarha, hevostalli, muutama varastorakennus, pieni kylpyrakennus sekä tietysti itse dojo.

* Miekkataitojen lisäksi koulussa opetetaan aseetonta kamppailua (jujutsu/taijutsu) sekä muita lähitaistelutekniikoita, mm. veitsen käyttöä. Keihään, naginatan ja jousen käytön perusteet opetetaan myös, mutta pääpaino on näitä aseita käyttäviä vihollisia vastaan kamppailemisessa.

* Kohtalaisen suuresta maineestaan huolimatta koulu on verrattain pieni, vain noin 100 oppilasta joista 15 asuu koululla vakituisesti. Nyt kun samurait ovat byrokraatteja ja lainvalvojia, harvaa kiinnostaa oppia miten täyteen haarniskaan sonnustautuneen soturin voi parhaiten surmata aseettomin keinoin, miten kohti syöksyvän hevosen voi kaataa yhdellä miekaniskulla, ja niin edelleen.

* Lisäksi Tachibana-ryū vaalii vanhoja sodankäynnin perinteitä ja taistelukenttien taktiikoita, joista monet ovat vaipuneet unohdukseen Sengoku-kauden loppumisen jälkeen, koska ne ovat ristiriidassa nykypäivän Bushidon kanssa. Jotkin koulun salaisista tekniikoista esimerkiksi edellyttävät miekan heittämistä tai muutoin siitä luopumista vihollisen hämäämiseksi. Tämän katsotaan olevan sopimatonta ja häpeällistä käytöstä samuraille, joille miekka on yhtä kuin sielu. Tämän vuoksi näitä tekniikoita ei ole opetettu monellekkaan koulun oppillaalle, ja niitä harvoja jotka ne tuntevat on vannotettu käyttämään niitä ainoastaan tilanteissa joissa he ovat varmoja, että paikalla ei ole ketään ylimääräistä näkemässä niitä.