Kajiwara Haruki

Nimi: Haruki Kajiwara
asiakkaiden keskuudessa tunnetaan lempinimellä Yuki

Ikä: 19 Sukupuoli: mies Laji: ihminen Ammatti: prostituoitu Pituus&paino: 144cm/ 37kg

Suhteet:
isä (Tarou Kajiwara, kuollut)
äiti (Hitomi Kajiwara, kuollut)
isoveli (Hikaru Kajiwara, kadonnut)
?? (bordellin omistaja, kiivas ja herkästi tulistuva mies)
?? (bordellin toinen omistaja, joka pitää huolta työntekijöistä)
?? (Harukin luottohenkilö bordellissa)
Yumiko & Yukiko (8-vuotiaat siskokset, jotka sanovat rakastavansa Harukia)
Daiki (10-vuotias poika, pitää Harukista kovasti, mutta toisinaan saattaa kiusoitella tätä)
Kouta (5-vuotias pikkupoika, joka pitää Harukia isoveljenään)

Ääni:
Puhe (0:50-1.03) ~ Laulu

Ulkonäkö:
Haruki on ikäisekseen todella pienikokoinen ja muistuttaa muodottoman kehonsa ja pyöreiden sekä naisellisten kasvonpiirteidensä puolesta enemmän pientä tyttöä tai nuorta naista kuin aikuistuvaa miestä. Häntä ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa komeaksi tai maskuliiniseksi vaan ensimmäinen sana, joka häntä katsoessa tulee mieleen, on todennäköisesti jotain sellaista kuin “kaunis”, “suloinen” ja “hento”. Harukilla on pikimustat, hyvin kiiltävät ja suorat hiukset, jotka laskeutuvat pitkänä ja paksuna verhona hänen kapeille hartioilleen. Otsatukka on niinikään suoraksi leikattu, ellei lukuun oteta pään sivuilla roikkuvia suortuvia, jotka ulottuvat reilusti yli Harukin olkapäiden. Joskus vapaimpina hetkinään Haruki saattaa sitoa hiuksensa kiinni korkeaksi poninhännäksi päälaelle, mutta pääasiassa hän antaa hiustensa pysyä vapaina. Hänen silmänsä ovat vaaleahkonruskeat, mutta niiden väri voi tietynlaisessa valaistuksessa näyttää taittuvan myös tummempaanruskeaan tai jopa mustaan. Silmissä väikkyvä katse on surullinen ja eksynyt ja yhdessä alati huolestuneiksi taipuneiden kulmien vuoksi Haruki näyttää olevan koko ajan huolissaan jostakin tai pelkäävän jotakin. Nuorukaisen iho on todella vaalea ja varsinkin kuumimpina kesäpäivinä Harukin iho palaa herkästi. Hennon ruumiinrakenteensa puolesta Haruki saa myös todella helposti mustelmia ja hänen raajansa vammautuvat helposti esimerkiksi liian rajussa otteessa. Sen lisäksi, että Haruki näyttää kasvojensa puolesta enemmän naiselta kuin mieheltä, on tämä seikka huomattavissa myös esimerkiksi hänen käsistään. Harukilla on pitkät, kapeat sormet ja kärjistään kapenevat kynnet. Harukilla on kehossaan, erityisesti käsivarsissa, reisissä, vatsassa ja selässä useita erikokoisia ja eri paranemisvaiheessaan olevia mustelmia, arpia ja haavoja. Hän pyrkii peittämään nämä jäljet vaatteilla ja hätätilassa myös sideharsoilla, sillä ei halua ihmisten joutuvan näkemään niitä ja saavan hänestä entistä huonompaa kuvaa. Vammat ovat pääasiassa joidenkin asiakkaiden aiheuttamia, mutta osa niistä on tullut myös bordellin omistajan käsistä.

Haruki pukeutuu lähes ympärivuotisesti yksinkertaisiin kimonoihin, koska ei koe olevansa oikeutettu käyttämään mitään liian hienoa tai tyylikästä. Hänen vaatetuksensa pääväri on valkoinen, mutta varsinkin kesäaikaan hän saattaa pukeutua myös luonnonvalkoiseen, vaaleanvihreään tai haaleanpunaisiin väreihin. Yhdessä kimonoiden kanssa Haruki käyttää tummia geta-sandaaleja sekä muita korokepohjamallisia jalkineita. Haruki ei käytä koruja tai muitakaan mahdollisia koristeita, lukuunottamatta vapaa-aikaansa, jolloin hän saattaa käyttää hiuksissaan erilaisia vaatimattomia hiuskoristeita, joiden kokee olevan itselleen sopivia. Kaupungilla liikkuessaan Haruki kantaa mukanaan joko kinchakua eli koripohjaista kangaspussia tai furoshikia, joka on japanilainen, perinteinen kantoliina ja lahjakääre.

Luonne:
Nykyinen, 19-vuotias Haruki on kuin varjo entisestä, hyväntuulisesta ja elämäniloisesta itsestään. Hän on arka ja hiljainen, suuria ihmismassoja karttava raukka, joka kaikista mieluiten pysyttelisi poissa kaikkien silmistä. Arkuudestaan huolimatta Haruki on kuitenkin kohtelias eikä voisi missään tapauksessa käyttäytyä ilkeästi ketään kohtaan, vaikka sisimmässään pelkääkin ihmisten katsovan häntä alentavasti. Ammattinsa puolesta Haruki kokee olevansa vain käyttöesine, jota tarvitaan vain hetki ja joka sitten sysätään arvottomana pois. Hänellä ei ole varsinaista omaa tahtoa ja hän tekee lähes mukisematta sen, mitä hänen käsketään tehdä, joskin saattaa kyllä vastustella ideoita, joiden kokee olevan itselleen mahdottomia. Haruki on tottunut väkivaltaan, kipuun ja nöyryytyksiin, eikä häntä onnistu edes niiden varjolla vetämään mukaan sellaiseen, johon nuorukainen ei itse halua lähteä. Haruki on koko elämänsä ajan pelännyt pimeää ja sidotuksi tulemista mutta myös kissat, varsinkin mustat sellaiset, aiheuttavat hänessä pelkotiloja.

Haruki ei näytä tunteitaan kovin avoimesti, sillä kuten monen muunkin asian suhteen, hän ei koe oikeudekseen tehdä niin. Ollessaan yksin nuorukainen vetäytyy omaan kuoreensa ja saattaa itkeä pahan olonsa pois. Se auttaa hetken, mutta pian Harukin olo on yhtä onneton kuin aiemminkin, mutta jotenkin hän vain onnistuu nousemaan aina takaisin jaloilleen, vaikka häneen sattuisi kuinka. Haruki hymyilee todella harvoin ja yleensä hän tekeekin niin vain ollessaan yksin. Auringonpaiste, kukkivat kirsikkapuut ja pesänrakennuspuuhissa olevat linnut saavat nuorukaisen hyvälle tuulelle ja hän voisi istua tuntikausia seuraamassa lintupariskunnan puuhia ja kirsikankukkien puhkeamista. Työajan ulkopuolella Haruki on sulkeutunut ja vähäsanainen ja kaikenlaiset kohteliaisuudet saavat hänet punastelemaan ja takeltelemaan puheessaan. Haruki häpeää itseään ammattinsa puolesta ja pelkää vanhempiensakin tekevän niin aina, kun hän tapaa uuden asiakkaan. Nuorukaisen suurin haave olisikin voida jonain päivänä luopua nykyisestä työstään ja voivansa tehdä jotain muuta.

Harukia on käytännössä mahdotonta saada suuttumaan, mutta on kuitenkin jotain, mitä nuorukainen ei voi sietää. Itseään kohtaan hän kestää oikeastaan minkälaista kohtelua tahansa, mutta tulee hyvin surulliseksi, jos kuulee tai näkee jotakuta muuta kohdeltavan kaltoin. Varsinkin lasten Haruki toivoisi voivan elää hyvän ja onnellisen elämän, mutta yhtä lailla häneen sattuu, jos hän näkee ikäisiään tai itseään vanhempien kärsivän. Vaikka muut ihmiset saavatkin Harukin pelokkaaksi ja varautuneeksi, lasten kanssa hän on kuitenkin aina tullut hyvin toimeen. Lasten seurassa hän saattaa joskus jopa hymyillä vapautuneesti ja näyttää oikeasti siltä kuin kaikki olisi hyvin eikä mikään mahti maailmassa voisi häntä vahingoittaa.

Menneisyys:
Haruki tulee hyvin köyhistä olosuhteista, joissa ruoasta oli todella usein pulaa ja talven kylmyys koetteli kaikkia, kun kylmä viima pureutui paperisten seinien läpi sisälle taloon ja sade pääsi sisään katon pienistä rakosista, mutta perheen elämä oli siitä huolimatta hyvin rauhallista ja onnellista. Harukin isä oli maanviljelijä ja äiti huolehti miehensä työpäivän ajan kodista ja lapsista. Harukin kasvettua tarpeeksi hänkin auttoi parhaansa mukaan isäänsä pellolla ja toimi äitinsä apulaisena keittiössä. Kotona ei koskaan riidelty ja isoveli oli aina Harukin paras ystävä, jonka kanssa syntyneet mahdolliset erimielisyydetkin unohdettiin tavallisesti jo samana iltana. Isoveli oli hänelle tuki ja turva, jolle poika saattoi kertoa kaiken, sellaisetkin asiat, joista Haruki ei uskaltanut vanhemmilleen puhua. Pojat vannoivat pysyvänsä ystävinä ja veljinä aina eikä mikään voisi sitä lupausta heiltä pois viedä.

Onnea ei kuitenkaan kestänyt pitkään. Kyseinen talvi oli ollut hyvin raskas eikä isän sairastuminen helpottanut tilannetta lainkaan. Haruki ja hänen veljensä yrittivät viereisissä taloissa asuvien kanssa huolehtia sadosta parhaansa mukaan ja hetken aikaa näyttikin siltä, että kaikki kääntyisi vielä hyväksi. Niin ei kuitenkaan käynyt. Harukin 12-vuotissyntymäpäivän iltana isä nukkui pois vaikean sairauden uuvuttamana ja äiti, joka otti rakkaan miehensä kuoleman erittäin raskaasti, kuoli oman kätensä kautta myöhemmin samana vuonna. Muita sukulaisia ei ollut, joten veljeksille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa elämäänsä kahdestaan naapurien avustamana. Vanhempien kuolema jätti Harukiin todella syvät jäljet ja aiemmin niin hyväntuulisesta pojasta tuli sulkeutunut, arka ja hiljainen lapsi, joka tukeutui kaikessa vanhempaan veljeensä eikä koskaan uskaltanut päästää tätä pois silmistään. Tuossa vaiheessa lähempänä 20 vuotta täyttänyt isoveli teki kaikkensa pitääkseen huolen itsestään ja nuoremmasta veljestään, tehden kaikkia mahdollisia töitä, joita vain sattui saamaan. Vuoden päästä vanhempien kuolemasta Hikaru oli saanut kerätyksi sen verran varoja kokoon, että he saattoivat muuttaa pois ikävien muistojen keskeltä. Haruki oli tuolloin kuudentoista. Hänen veljensä teki edelleen useampaa työtä samaan aikaan rahoittaakseen heidän elämisensä ja Haruki koki usein omantunnonpistoksia siitä, ettei itse kyennyt samaan. Vanhempien kuolema piti häntä edelleen tiukasti otteessaan eikä poika kyennyt tekemään juuri muuta kuin nukkumaan ja valmistamaan ruokaa veljelleen tämän palattua töistään. Poika ei osannut arvata minkään voivan olla vialla ennen sitä päivää.

Harukin 17. syntymäpäivän jälkeisenä nuorukainen löysi eteisenpöydälle jätetyn kirjeen, joka sisälsi tukun rahaa ja pitkän kirjeen. Kirjeestä paljastui, että veli oli lähtenyt eikä todennäköisesti tulisi koskaan palaamaan. Järkyttyneenä Haruki syöksyi ulos pienestä mökistä, ehtimättä edes tajuta juoksevansa ulkona ilman kenkiä ja kunnollisia vaatteita. Epätoivoisena hän yritti selvittää jokaiselta vastaantulijalta, olivatko nämä nähneet Hikarua, mutta jokainen heistä antoi saman vastauksen. Kukaan ei ollut nähnyt Hikarua. Aivan kuin maa olisi nielaissut hänet.. Pahinta koko tilanteessa oli se, ettei Haruki tiennyt, minne ja ennen kaikkea miksi, veli oli lähtenyt. Pian veljen katoamisen jälkeen Haruki menetti myös hänen ja veljensä yhteisen talon, koska ei kyennyt huolehtimaan maksuista. Hän tiesi, ettei voisi enää jatkaa samalla linjalla ja että hänen olisi pakko etsiä jotain työtä..

Taidot:
Haruki rakastaa tanssimista ja laulamista ja häntä onkin siunattu hyvin kauniilla ja herkällä äänellä, jota hyvin harvat kuitenkaan pääsevät todistamaan. Nuorukainen itse ei ole vielä kovin taitava tanssija mutta hän harjoittelee kovasti ja seuraa mielellään muiden taidonnäytteitä. Yksi Harukin suurimmista haaveista olisikin vielä jonain päivänä päästä näkemään oikea kabuki-esitys.

Muuta:

:: Haruki sairastuu herkästi ja varsinkin talven kylmimpinä aikoina flunssankaltaiset oireet kellistävät hänet helposti vuoteeseen useamman päivän ajaksi.
:: Nuoresta iästään ja toistaiseksi melko lyhyestä "työurastaan" huolimatta Haruki on hyvin tunnettu alallaan.
:: Haruki ei osaa lukea ja hänen lasku- ja kirjoitustaitonsakin ovat vähän niin ja näin.
:: Hän kuitenkin kompensoi lukutaidottomuuttaan keksimällä tarinoita, jotka ovat erityisesti lasten mieleen.
:: Haruki rakastaa teetä ja erilaisia makeisia, mutta alkoholi saa hänet voimaan pahoin.
:: Haruki puhuttelee lapsia lukuunottamatta kaikkia -sama-päätteellä.
:: Haruki pitää kukista ja hän haaveilee omasta puutarhasta.
:: Haruki ei osaa uida kovin hyvin. Hän pysyy kyllä pinnalla, mutta väsyy hyvin nopeasti.
:: Haruki ei aina saa pitää kaikkea palkkaansa itsellään, vaan bordellinomistaja saattaa viedä ne omaan taskuunsa. Tämän lisäksi mies saattaa myös pahimmissa raivonpuuskissaan ja joskus ilman syytäkin rankaista Harukia ja muita työntekijöitään esimerkiksi lyömällä tai piiskaamalla.

Tavannut:
Mei (Joanne)
Himura Jiro (Yui)
Yamamoto no Katsuo (Kai-dono)